sunnuntai 28. lokakuuta 2012

IsoAhkera saapui taloon




Sain anopilta lahjaksi vanhan monitoimikoneen. En ole koskaan moista laitetta käyttänyt, ja olen suhtautunut niihin hiukan epäilevästi: onko oikeasti järkevää esimerkiksi vaivata taikina koneella, kun käsin koostumuksen tuntee tarkasti ja siihen on helppo vaikuttaa? Koneen monipuolisuus kuitenkin hurmasi minut (siinä on blenderikin!) ja sai katsomaan läpi sormin sitä faktaa, ettei keittiössämme oikeastaan olisi tilaa enää yhdellekään laitteelle.

Anopin vanha kone on arvioni mukaan 1980-luvulta, ja senhän kyllä huomaa ulkonäössä. Design on selvästi nykyisistä poikkeava. Arvelen kuitenkin, että toiminnollisesti kehitystä on tapahtunut aika vähän. Muutamia huvittavia yksityiskohtia lelustani toki löytyy, esimerkiksi sen nimi, IsoAhkera – eipä enää anneta kodinkoneille vastaavia suomenkielisiä nimiä.

Eilen oli vihdoin aika kokeilla uutta lelua. Huomasin, että kahdeksankymmentäluvulta olevassa laitteessa pahiten vanhentunut osa on käyttöohjevihkonen, joka on paitsi tosi ruma, myös aika huonosti tehty. Sen tulkinta olikin isoin haaste laitteen käyttöönotossa. Onneksi poikaystävä auttoi tulkitsemaan ohjeita ja sain kuin sainkin oikeat osat kohdilleen ja laitteen käyntiin.

Olin päättänyt kokeilla konetta bageleiden teossa, eli testata miten hyvin se vaivaa hiivataikinan. Tykkään vaivata taikinan itse, mutta ajattelin että kun hartiatkin olivat kipeät, tässä asiassa monitoimikoneesta voisi oikeasti olla hyötyä. Koneen ohjeistus hiivataikinan tekoon olisi kuitenkin voinut olla hiukan tarkempi. 

Ensin tuntui, ettei taikina sekoitu ollenkaan ja sitten se tarttui taikinakoukkuun ja alkoi nousta sitä ylöspäin, enkä tiennyt mitä tehdä. Oletin taikinan olevan valmista, kun se irtosi jo aika hyvin reunoista, ja laitoin sen kohoamaan. Se oli selvästi virhe, sillä kun aloitin rinkeleiden leipomisen, taikina oli aivan liian löysää ja tarttui pahasti käsiin. Jouduinkin lopulta vaivaamaan sen uudelleen käsin. Ei hyvä.

Lisäksi kone piti hetkittäin aika pelottavaa, kirskuvaa ääntä ja siitä lähti outo, muovinen haju. Täytyy siis hiukan vielä tutkia, että onhan pitkään käyttämättä ollut kone yhä kunnossa. Voi hyvin olla, että se vaati vain hiukan puhdistusta ja/tai öljyämistä. Toivon sitä kovasti. Olen nimittäin kaikesta huolimatta aika ihastunut uuteen leluuni.

(Ja niistä bageleista lisää vähän myöhemmin, niistä tuli erinomaisia.)

Ei kommentteja: